lauantai 28. kesäkuuta 2014

Leggareita ja kesähousuja

On se vaan mahtavaa että nykyään voi pitää julkisesti pitkiä kalsareita!
Varsinkin jos sattuu palelemaan herkästi.

Tai jos sattuu olemaan kylmä kesä. Niinkuin nyt on.

Pitkät kalsarit päälle vaan! Muistat vaan sano niitä leggareiksi, niin täydestä menee :D



Puutarhuri löysi kangashamstereista tätä Taitoon vanhaa kotimaista ribbitrikoota, joka on kuosiltaan niin kamalaa että se onkin jo ihanaa. Tuntu on todella hyvänlaatuinen ainakin omaan, hiukkasen harjaantumattomaan, arvioon perustuen.


Vyötäröllä on paksu hetulareunainen pehmeä kuminauha (ehkä hameen vyötäröön tarkoitettua?) ja pultut on leikattu päinvastaiseen suuntaan että saadaan kuvio vaihtelemaan lahkeissa. Kohdistettu vain nuo punaiset raidan kohdakkain. 
Lahkeet huoliteltu samalla kankaalla punaisen nauhan kohdasta leikatulla suirolla. Olisi varmaan voinut vaan kääntääkin, mutta tälleen tuli kiva paksumpi punainen nilkkoihin.







Kalsa..eiku leggareiden lisäksi junioriosastolle oli tarvis tehdä muutemat kesähousut collegea ohuemmasta kankaasta.
Poikien versioihin hiukkasen leveämmät lahkeet.





Kyllä kelpaa työnjohtajan nyt kaivaa rapaa kun on kevyemmät kesähousut jalassa.



Toiset pökäparit kantattu venetrikoolla. Tosi sopivan tiivis leggari/housumatsku tuo venekangas poikain kesähousuun. Epäilen tosin ettei se silti kestä polvista kovin pitkään ulkoleikkejä, mutta lahkeet on tosi pitkät, niin ehkä voi ottaa polven kohdalta taitteelle, jos tulee reikää...? 


Toinen pari sitten resoritettu ihan tavallisella resorilla. Väri ei kyllä paras mahdollinen (sinisiin), mutta ei se päällä ollessa juuri näy pitkien lahkeiden mennessä siihen päälle. Traktorikangas on ohkaisempaa tai "harvempaa" - jokatapauksessa tosi kivat ja vilpoiset kesäpöksyt näistä molemmista kankaista tuli :) Omaa silmää kyllä miellyttää kovasti eritoten tuo traktorikangas, kaunis murrettu pohjavärikin siinä. Molemmat kankaat naperonutulta.


keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Lisää pussukoita

Smockingit edellisessä pussukkaversiossa oli tehty oikeaoppisesti puuvillalle. Koska sopiva body osui haaviin ja hiansuut olivat sen verta saumoistaan rispaantuneet, ettei kehtaa laittaa eteenpäin, niin täytyi kokeilla miten trikoo asettuu samaan hommaan.


Vähän enemmän ryppyinen on, mutta tosi miellyttävää kyllä tehdä. :)

Tässä siis alkutilanne:


Välitilanne: (lehtikuvioinen hiukan paksuksumpi sisustuspuuvilla IKEA:sta)


Ja lopputulema:
(Ensin vetskari tosin meni väärin päin. Nupin ja vetimen tietysti pitäisi olla ulos- eikä sisäänpäin. Ei ole tuo pussin kokoaminen vieläkään löytänyt oikein hyvää järjestystä)











Vieläkin on parantamisen varaa, mutta eiköhän harjoitus tee mestarin! Tuo vetoketjun päiden ompelu on kyllä jotenkin hankalaa. Saa nähdä montako pussukkaa täytyy vielä väsätä ennenkuin se alkaa sujua  :)

lauantai 21. kesäkuuta 2014

Smocking

Nyt kuulkaas puutarhuri törmäsi netissä ihan huippuhienoon juttuun, nimittäin smockingiin eli ryttyämiseen. Suomeksi termi on ehkä smokki-rypytys tai jotain siihen suuntaan, mutta alunperin kyseessä on tooooooosi vanha tyyli saada joustamattomaan kankaaseen langan ja neulon avulla pientä joustoa ja koristusta. Aivan käsittämättömän hienoja juttuja! *innostunut*

Ei kun vaan pallokankaan kimppuun :) Kuvat saa kertoa loput:




Solmitaan nurjalta puolelta. Ja lisää samalaisia riviin.


Tadaaa!



Tässä vaiheessa näyttää hieman kestovaipan pul-kuorelta. Mutta kyllä siitä tulee jotain muuta...


Nimittäin...


Tällainen!!!!! :D




Ihan tosi hauskaa hommaa! Innostuin niin että piti tehdä vielä toinenkin. Se tosin meni vapaalla kädellä surauttaen ympyriäiseksi (ei hermo kestänyt enää harsia...eikä käyttää nuppineulojakaan, ettei sen puoleen..hih), joten tulos on ...öö.. ainakin omatehdyn näköinen. Vintturapussukka. Kurttukukkaro. For ruttuiset setelit tai räkylipaperit. Onneksi kaiken ei tarvitse olla suoraa ja täydellistä. 
Ihanaa Juhannusta kaikille! <3









perjantai 13. kesäkuuta 2014

Ei ne olleetkaan tulppaaneja!

Näin Juhannuksen korvalla on kiva katsastaa kukka- ja hyötymaan tilanne.  On ollut pari todella lämmintä pätkää ja sitten välissä taas koleaa ja sateista keliä, mutta eipä toisaalta ole tarvinnut kovin usein tarttua kanstelukannuun!


Jaa-a, ei ne sitten olleetkaan tulppaaneja! :)


Kummallista miten voi talven mittaan unohtaa mitä on minnekin puutarhassa pistänyt. Laukat ovat kyllä kauniita, ehkä voisi tänäkin syksynä pistää muuteman sipulin lisää maahan. Puutarhuri ilostui kovin kun "tulppaanit" alkoivatkin kukkia vähän odottamattomaan tyyliin!

Viimevuonna istutettu ruusu voi hyvin ja ilostutti muutemalla kukallakin.


Taimivaihdosta saadut rentoakankaali ja kaksi kellokukkaa tuumaavat kasvuunlähtöä rikkonaisen betonirenkaan suojissa.




Akileijat <3

Ja kurkistus pikkukasvihuoneeseen:


Rönsyävä punakukkainen mansikka on myös nätti koristekasvina. Tällä viikolla puutarhuri otti sen pikkukasvihuoneesta ulos seinänvierustaa koristamaan kun mansikoita alkoi kypsyä.



Tomaattia, kesäkukkaa, ulkorakennuksessa talvehtinut sinisarja :)



Kasvimaan perkauksessa kävi ilmi että kylmä keli on vienyt kaikki porkkanantaimet, YHTÄ lukuunottamatta.


Sinnikäs ainoa porkkana pilkistää kuvassa oikealla, näyttää kyllä tässä jotenkin epäilyttävästi rönsyleinikin lehdelle... Hmmm. Vieläkö voi kylvää ulos uuden satsin? Onkohan älytön idea esikasvattaa ne ensin sisällä? Taustalla ulos kylvetty ja hyvin lähtenyt jättikurpitsa. 


Toinen taimi, mummilta, on jo huomattavasti isompi. Se on majaillut viime viikot pikkukasvihuoneessa ja pistin nyt ulos kun on ollut vähän lämpimämpää taas. 

Peruna sen sijaan kasvaa hienosti, herneet myös.



Mutta arvatkaapas mikä on parasta! Isomman kasvihuoneen tomaateista yksi on tehnyt kukkia!! Jippiiiii. Tomaatteja tänä vuonna? Oikeita! ITSE KASVATETTUJA! Vautsi. Ihanaa! 

Kurkun huoneeseen suoraan siemenenä istutetut taimet ovat niin surkean pieniä vielä ettei viitsi edes kuvaa laittaa. Mutta ne on avomaankurkkuja, joten puutarhuri elää toivossa, että nekin vielä kerkiävät. Ainakin sirkkalehdet on tosi vihreät. Heh.



Kukkahattu ja mansikkamekko

Lisää hattuja ja mekkoja! 




Ihana vanha metsämansikkainen kangas löytyi kirpputorilta. Eikun saksimaan :)


Tälläkertaa tukikankaan virkaa pääsi toimittamaan Vallilan Jaffaverhosta ylijääneen palan reunamat.


Oikeat puolet vastakkain ja tukikankaat kasan alle niin menee oikein.


Hatusta tuli todella söpö, joten kaikki kylässä käyneet ovat halunneet sovitella sita päihinsä, ja kun puutarhuri nyt ryhtyi hattua etsimään kuvanottoaikeissa niin kas, se oli jo joutunut teille tietymättömille... Kuvaan sen joskus kun löydän!

Lopusta kankaasta valmistui todella vähällä vaivalla kesäinen mekko. Verhon mukana olleet nauhat vaan irti ja olkahihnoiksi ja taakse loput nauhat rusetille solmittavaksi istuvuutta ja muotoa antamaan. 




Ja roskapönttö pyrkii kuvaan vasemmalta. "Menköön", sanoi mansikamekko. "Kyllä tänne kaikki mahtuu" :)

Yläosan tankokujaan leveä kuminauha ja suoralla ompeleella kiinni siten, että rypytys tulee etuosaan mekkoa. 




Valmista tuli! Ensimmäinen puuvillamekkoni <3 Seuraavaan voisi kokeilla jo hieman enemmän kommervenkkejä... Tai sitten ei :D 




Kaveriksi sokerihiirestä (Verson puoti) leggarit.


Lyhyet ja pidemmät.





Joko pian ensimmäiset mansikat kypsyy?